2010-luku

2010-luvulla kesäjuhlaviikonlopun ohjelma noudatteli pitkälti perinteistä kaavaa alkaen perjantain seminaarista ja päättyen sunnuntain päiväjuhlaan. 

Hengelliset tilaisuudet arkkispiispojen johdolla ovat olleet keskeinen osa juhlaviikonloppua. Vuosikymmenen loppua kohden avajaisten ja päiväjuhlien paikaksi valikoitui yhä useammin sisätilat. Isot sisähallit suojasivat säältä kuin säältä. Kesäjuhlat kiinnostivat edelleen laajasti, jäsenistö tuli juhlille eri puolilta Suomea ja kullakin juhlapaikalla juhlat ovat herättäneet myös paikkakuntalaisten mielenkiintoa. Koko viikonlopun vuosittainen yleisömäärä on ollut 15 000 – 20 000 henkeä. Paikallisissa medioissa juhlia on esitelty vähintäänkin hyvin.

Erityisesti Karjalainen tori, yhteislaulutilaisuudet ja monet ilmaistapahtumat ovat houkutelleet karjalaisuudesta kiinnostuneita satunnaisia osallistujia. Naistoimikunta (nyk. perinnetoimikunta) on järjestänyt piirakkakisan ohella suositun piirakkakahvilan käsintehtyine piirakoineen. 2010-luvulla talkoolaisia on edelleen ollut 200–250 henkeä erilaisiin toimintoihin. Lapsijäsenille ja nuorille jäsenille on lähetetty erityiskutsut kesäjuhlille. Sukututkijat olivat olleet mukana kesäjuhlilla jo aiemminkin, mutta Kuopiossa aloitettu pitäjäinfo vakiintui kesäjuhlien ohjelmaan. Vuosittain juhlayleisölle on tarjottu myös mahdollisuuksia tutustua juhlamaakuntaan. On järjestetty retkiä ja tutustumiskohteita maakunnan kiinnostaviin kohteisiin.

Ominaista tälle vuosikymmenelle on ollut lisääntyvä ostopalveluiden käyttö niin ruokailujen järjestämisessä kuin esimerkiksi kulkueen järjestämisessä. Tähän on vaikuttanut mm. lisääntyneet viranomaismääräykset ja talkoolaisten tehtävien helpottaminen. Taloudellisesti juhlat ovat onnistuneet erittäin hyvin, tai ainakin joka vuosi on päästy plussan puolelle. Kukin juhlapaikkakunta on omanlaisensa, se on osa Karjalaisten kesäjuhlien kiinnostavuutta. Juhlien järjestäjät ja juhlapaikkakunta ovat keränneet kiitosta hyvin järjestetyistä juhlista ja omilla erityispiirteillään, joihin on juhlaviikonlopun aikana saatu tutustua. Talkoolaiset ovat tehneet joka vuosi suurtyön.

Kuten monina muinakin aiempina tasavuosikymmeninä, v. 2010 kesäjuhlien isäntäkaupunki oli Helsinki. Vuosikymmenen viimeiset juhlat olivat Karjalaiset Laulujuhlat Sortavalan laulujuhlien hengessä. Juhlien teemat liittyivätkin lauluun ja lapsiin. Koska kyseinen vuosi oli myös Karjalan Liiton 70-vuotisjuhlavuosi, järjestettiin Karjalatalolla kolme eriaiheista seminaaria kesäjuhlien alkajaisiksi. Pääjuhlapaikkoina olivat Töölön jalkapallostadion, Karjalatalo ja Kisahalli. Juhlilla esitettiin Karjalan männyt historiallinen kohtaus, jossa olivat mukana historian hahmot Johannes Virolainen ja Veikko Vennamo. Lisäksi esityksessä mukana oli liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen. Päiväjuhlassa esitettiin muusikko Sari Kaasisen suurkuoroille säveltämä Ilon pitoa -tilausteos.  Suosittu kuorokavalkadi pidettiin Sibelius-Akatemiassa.

Kulttuurien kohtaamisia oli aiheena vuoden 2011 juhlilla Turussa, Euroopan kulttuuripääkaupungissa.  Teemaa nivottiin juhlaohjelmaan pitkin viikonloppua, historian havinaa aiheeseen saatiin Suomenlahden vanhat valtakaupungit -juhlaseminaarissa. Päiväjuhlassa juhlapuheen piti rankkasateen säestyksellä ulkoministeri Paavo Väyrynen.  Turun juhlilta kesäjuhlaohjelmaan saatiin klubi-ilta -niminen tuore ohjelmaosio, joka sisältää kevyempää perjantai- ja lauantai-illan iltaohjelmaa.

Lahden piiri otti järjestettäväkseen kesäjuhlat toisen kerran kymmenen vuoden kuluessa. Vuoden 2012 kesäjuhlilla erikoisuutena oli Lahdessa järjestetyn World Design Capital  -merkkivuoteen liittyen järjestetty muotinäytös, jossa nähtiin nuorten vaatesuunnittelijoiden viipurilaishenkiseen hamekankaaseen suunnittelemia asuja.

Juhlapuhujana oli kenraali Gustaf Hägglund. Juuri näiltä juhlilta lienee ohjelmaan jäänyt lauantai-illan kirkkoilta, joka tunnetaan nykyisin Muistojen iltana. Juhlaseminaareja pidettiin poikkeuksellisesti kaksi. Juhla-alueella oli pystytetty suuri käsityöperinnettä esittelevä karjalainen kylä.

Vuonna 2013 matkattiin Poriin, jossa Sie, mie, myö yhes -teemalla juhlittiin Karhuhallissa ja jäähallissa. Juhlille osallistui tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Avajaisissa esiintyi petroskoilainen Karjalan Gornitsa -ryhmä ja Karhuhalliin mahdutettiin torin lisäksi monenlaisia näyttelyitä. Karjalainen tori täytti ison osan suuresta hallista ja se on myöhempinäkin vuosina tarvinnut todella suuren tilan, kun halukkaita myyjiä on ilmoittautunut runsaasti karjalaiseen markkinahumuun ja myymään tuotteitaan.

Lappeenrannassa Karjalaiset kesäjuhlat järjestettiin vihdoin vuonna 2014 vuoiskymmenten tauon jälkeen. Toteutus tehtiin Karjalan Liiton vetovastuulla Etelä-Karjalan piirin ja muiden innostuneiden talkoolaisten avustuksella. Haastellaan Lappeenrannassa -aihe viittasi vuoden teemaan, karjalaiseen sanankäyttöön, ja karjalaisille tuttuihin eteläkarjalaisiin murteisiin. Maakunnassa olikin poikkeuksellisen lämmin vastaanotto; kaikki halukkaat eivät meinanneet mahtua mukaan avajaisiin Lappeenrannan urheilutalolla ja rakuunoiden johtamaa kulkuetta seurasi tavanomaista suurempi joukko  paikallisia - kansallispukuihin pukeutuneina ja lauluihin osallistuen. Kesäjuhlaseminaari liittyi Karjala-lehden 110-vuotijuhlavuoteen. Avajaisiin oli tilattu taidekoulun Estradin koskettava Kerro mummo -esitys. Avajaisissa ja klubi-illassa Lappeenrannan kasinolla esiintyi Pave Maijanen. Kirjailija Laila Hirvisaari valloitti juhlavieraiden sydämet päiväjuhlassa.

Vuonna 2015 juhlia ei ryhdytty järjestämään Helsinkiin, vaan Uudenmaan piirin juhlapaikkakunnaksi valikoitui Hyvinkää, pesäpallostadion ja Villan tilat. Kesäjuhlaviikonlopusta tuli mukava juhlakokonaisuus. Pienehköön kaupunkiin oli helppo saapua eri puolilta pääkaupunkiseutua ja kauempaankin. Karjalan kieli nostettiin Hyvinkään juhlilla valokeilaan ja ohjelmassa oli erikseen karjalan kielen työpajat, joita on siitä lähtien järjestetty. Esiintyjälistan tunnetuimpia nimiä olivat muusikot Diandra ja Mika Ikonen ja juhlapuhujana yleisön innostanut näyttelijä Mikko Kouki, joka kertoi omasta karjalaisuudestaan. Karjalaisen Nuorisoliitto on viimeksi ollut mukana näillä kesäjuhlilla omalla tanssiesityksellään.  

Vaasan kesäjuhlista v. 1999 oli jo odoteltu pääsyä Pohjanmaalle juhlimaan. Kutsu lakeuksille Komioille karjalaisille kesäjuhlille esitettiin Hyvinkäällä ja vuonna 2016 karjalaiset kokoontuivat Seinäjoella, jossa juhlaohjelman ohella oli mahdollista tutustua Aallon arkkitehtuuriin ja kuulla erilaisia musiikkiesityksiä. Evakkoja, siirtolaisia, maahanmuuttajia -kesäjuhlaseminaarissa pureuduttiin karjalaisiakin koskettavaan siirtolaisuuden ja väestön muuttojen teemoihin. Naistoimikunnan 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oli järjestetty historiakuvakavalkadi. Juhlavieraat saivat ihastella myös maakunnallista osaamista, kun karjalaisten ohjelmaosien ohella nähtiin ja kuultiin taidokkaita esityksiä, muun muassa runoja, akrobatiaa sekä Finlandia-balettiesitys.

2017 oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Se huomioitiin myös Karjalaisten kesäjuhlien valmistelussa ja se oli myös Jyväskylässä järjestettyjen juhlien teema.  Suomen itsenäisyys ja Karjala -kesäjuhlilla  likipitäen kaikki toiminnot toteutettiin yhden katon alla, tapahtumakeskus Paviljongissa. Se mahdollisti helpot siirtymiset yhdessä tasossa. Tilaa oli runsaasti kaikille juhlaohjelmille, joita itsenäisyyden juhlavuoden tiimoilta oli tavallistakin enemmän. Jo perjantai-iltana järjestettiin messu, joka televisioitiin. Siihen omaa väriään toivat lukuisat kansallispuvut, jotka olivat muutenkin vahvasti esillä. Lauantaina järjestettiin suomalaisia kansallispukuja esittelevä kansallispukukavalkadi yhteistyössä Suomen kansallispukukeskuksen kanssa. Kavalkadi kokosi yli 500 katsojaa. Näytös tallennettiin SuomiAreenan kanavalle. Juhlapuhujana näillä juhlilla oli ulkoministeri Timo Soini.

Jyväskylän kesäjuhlilla oli poikkeuksellisen paljon näyttelyitä. Ne liittyivät erityisesti Suomen itsenäisyyteen ja karelianismiin. Materiaalia saatiin mm. Karjalan Liiton kokoelmista ja eri yhteistyökumppaneilta. Myös saamelaisuutta esiteltiin, samoin suomalaista leipäperinnettä ja karjalaisten kokemuksia Keski-Suomessa. 3D-tekniikkaa hyödyntäen juhlaväellä oli myös mahdollisuus kokea Pariisin maailmannäyttelyn tunnelmia vuodelta 1900. Suomen itsenäisyys ja Karjala  – karjalainen kulttuuriperintö ja sen tallentaminen oli seminaarin aiheena. Myös lasten pajat olivat suosittuja.

Kouvola kutsuu Karjala väkkee,  70:nnet Karjalaiset kesäjuhlat vietettiin Kouvolassa, raiteiden kaupungissa. Monelta suunnalta helpon matkan päässä sijaitseva Kouvola houkuttelikin juhlaväkeä eri puolilta ja heille tarjottiin perinteistä ohjelmaa paikallisilla mausteilla. Muutamien vuosien kokemuksella katutyömaat ja juhlapaikkojen remontit eivät haitanneet karjalaista juhlintaa. Sunnuntain messujen osaksi on tullut Karjalaisen kansan messun ottaminen messun kaavaksi. Messun luojalle, rovasti Tapani Nuutiselle luovutettiin juhlilla Karjalan Liiton Pro Carelia -ansiomerkki. Päiväjuhlan juhlapuhujana oli  päätoimittaja Jouni Kemppainen.  Seminaarissa käsiteltiin Elämää Kymenlaaksossa ja Karjalan rajoilla. Aihetta käsiteltiin sekä historian että nykyhetken näkökulmasta.

Kesäjuhlien katkeamaton ketju jatkui vielä Hämeenlinnassa vuonna 2019. Etelä-Hämeen karjalaisseurojen piiri toteutti onnistuneet juhlat, joissa saatiin nauttia Karjalaisten kesäjuhlien keskeisistä asioista; yhteisöllisyydestä, ystävien ja tuttavien tapaamisesta ja karjalaisen perinteen elävyydestä. Jalkapallohalli ja EleniaAreena tarjosivat puitteet näyttelyille, joissa esiteltiin Aleksandr Gratschevin puuveistoksia, evakkoesineitä, kansallispukuja ja päähineitä, pitäjiä ja sukuja. Mainioissa klubi-illoissa kuultiin Värttinää ja VMTK:ta sekä Loimolan voimaa. Juhlapuhuja oli vuoden professori Karl-Erik Michelssen. Hämeenlinnassa kun oltiin, Hämeen linna oli luonteva paikka seminaarille. Sen otsikkona oli Siirtokarjalaisten tie – Viipurin menetyksestä evakkouden tunnemuistoihin. Aihe kiinnosti ja seminaaritila täyttyi kiinnostuneista ja liikuttuneista kuulijoista. Linnassa järjestettiin myös lasten opastuksia.

2010    Helsinki
2011    Turku
2012    Lahti
2013    Pori
2014    Lappeenranta
2015    Hyvinkää
2016    Seinäjoki
2017    Jyväskylä
2018    Kouvola
2019    Hämeenlinna