1940-1950-luku
Kesäjuhlien edeltäjät 1940-luvulla
Aivan ensimmäiset Karjalajuhlat järjestettiin jo talvisodan päätyttyä ja Karjalan Liiton perustamisen jälkeen Helsingissä toukokuussa 1940. Kyseessä oli oikeat suurjuhlat, joiden tarkoitus oli nostattaa siirtoväen itsetuntoa, valaa toivoa tulevaisuuteen ja ennen kaikkea teroittaa sitä, ettei kukaan ollut vastoinkäymistensä kanssa yksin. Juhlat olivat näyttävät ja Karjalajuhlien ohjelma jopa painatettiin juhlinnan päätyttyä kaikkien saataville. Painatteessa oli kymmenien sivujen edestä puheita, esitelmiä ja runoja. Painotuotetta oli tarkoitus levittää kaikkiin karjalaisyhteisöihin inspiraatioksi, mutta myös ammennettavaksi pienempien juhlien ohjelmistoon.
Ensimmäisten vuosien ohjelma koostui musiikista ja puheista. Finlandia-hymni soi lähes poikkeuksetta ja hengellisyys hallitsi harrasta tunnelmaa. Vakiokasvoksi nousi rovasti Toivo Rapeli, joka lausui juhlissa kirkon tervehdyksen. Sankarivainajien muistaminen oli sekin tärkeä osa juhlallisuuksia. Tarpeen mukaan muistettiin myös liiton johtajiston jäsenistön pois nukkuneita. Juhlien ohjelmaan kuului tyypillisesti ajankohtaisia asioita käsittelevä osuus, mutta myös yleisempiä aiheita. Maamme-laulu oli pitkään juhlien päättävä musiikkiosuus. Johtajisto saattoi presidentin ulos, mikä oli merkki juhlallisuuksien päättymisestä. Juhlaillallinen nautittiin samana päivänä. Mukana oli vaikutusvaltaista kutsuvierasjoukkoa.
Myös Kalevalanpäivänä juhlittiin näyttävästi esimerkiksi vuonna 1941, jolloin Liitto vuokrasi messuhallin näyttävien juhlien areenaksi. Vaikka Kalevalajuhla ei vielä ollutkaan suoraan tulevien kesäjuhlien edeltäjä, siitä löytyi samankaltaisuuksia, kuten juhlia valmistelevat toimikunnat perustettiin jo tuolloin. Tällaisia olivat päätoimikunta, ohjelmatoimikunta, mainostoimikunta ja merkkitoimikunta. Ohjelma koostui jo tulevien kesäjuhlien tapaisista osasista, kuten tervehdyksistä, puheista, laulusta, kanteleensoitosta ja runoista. Juhla päättyi Karjalaisten lauluun ja Maamme-lauluun.
Kesäjuhlat käynnistyvät toden teolla 1950-luvulla
Tänään tuttu kesäjuhlaformaatti kehittyi 1950-luvun aikana usean tapahtuman yhdistelmänä. Varsinaisten juhlien sijaan järjestettiin kilpailutilaisuuksia kahdesti vuodessa, joita nimitettiin kesä- ja talvikisoiksi. Talvikisat vietettiin vaihtelevasti jonakin viikonloppuna tammi-, helmi- tai maaliskuussa. Niissä järjestettyjen juoksukilpailujen lisäksi ohjelmassa oli hiihto- ja mäkikisa sekä näytelmä- ja puhekilpailut. Kaksipäiväiset kisailut päättyivät iltajuhlaan, joka muistutti tulevia kesäjuhlia.
Vuonna 1948 vietettiin ensimmäisen sodan jälkeisen Kalevalajuhlan lisäksi myös ensimmäisiä kesäkisoja. Turussa 1953 kyseessä olivat jo viidennet kesäkisat. Tässä vaiheessa kisailu oli vakiintunut elokuulle. Vuosikymmenen aikana hyväntuulinen kilpaileminen oli yhä pääosassa. Lauantaina kisailtiin henkisellä puolella Turun konserttisalissa ja sunnuntai oli omistettu urheilukilpailuille. Tässä vaiheessa vakiintui, että myös urheilupuolella osallistua saivat vain karjalaistaustaiset. Vuonna 1954 kesäkisat järjestettiin Imatralla ja lauantai huipentui Imatrankosken partaalla esitettäviin lauluihin sekä sunnuntaina Valtionhotellin iltajuhlassa kuultiin puheita ja jaettiin henkisten kilpailujen voittajien palkinnot. Valtionhotellin iltatapahtumaan eivät kaikki halukkaat edes mahtuneet.
Sunnuntaina vietettiin ensin päiväjuhlaa, jonka jälkeen alkoivat urheilukisat. Aamulla aikaisin oli karsinnat. Ideana oli kilpailla seurojen kesken. Imatralla osallistujia oli sunnuntaina parhaimmillaan neljätuhatta henkeä. Jokainen Karjalan maratonin juossut sai perinteisesti lahjaksi Karjala-lehden vuosikerran. Urheilupalkintoina oli kiertopalkintoja, joista Karjalan Liitto oli kustantanut karjalaisseurojen palkinnon ja Karjala-lehti maratonin voittajan palkinnon. Kesäkisojen nimitys liukui kesäjuhliksi jo vuonna 1956, jolloin Lahdessa mainostettiin kisojen yhteydessä erillisiä kesäjuhlia. Kyseessä oli kisojen 10-vuotistapahtuma, jonka liiton lisäksi järjesti Karjalaisseurojen Lahden piiri.
1953 Turku, V Kesäkisat
1954 Imatra, VI Kesäkisat
1955 Seinäjoki, VII Kesäkisat ja kesäjuhla
1956 Lahti
1957 Kangasala, IX Kesäkisat ja kesäjuhla
1958 Hyvinkää
1959 Jyväskylä, IX Kesäkisat ja kesäjuhla